Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön epäily voi herätä monesta syystä. Keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus tai jatkuva levottomuus saattavat olla merkkejä, jotka herättävät ajatuksen neuropsykiatrisesta häiriöstä. Kun kyseessä on mahdollinen tarkkaavuushäiriö, oikeiden askelten ottaminen on tärkeää diagnoosin ja avun saamiseksi. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka toimia tarkkaavuushäiriön epäilyn herätessä, mitä oireita tarkkailla ja mistä hakea asiantuntevaa apua.
Mitä tehdä jos epäilee ADHD:ta?
Kun herää ajatus mahdollisesta tarkkaavuushäiriöstä, ensimmäinen askel on havaintojen kirjaaminen. Oireiden ja käyttäytymismallien systemaattinen seuranta on erittäin hyödyllistä diagnoosin kannalta. Pidä päiväkirjaa tilanteista, joissa keskittymisvaikeudet, levottomuus tai muut oireet ilmenevät erityisen voimakkaina. Huomioi myös millaiset tilanteet pahentavat tai helpottavat oireita.
Seuraava vaihe on ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Voit hakeutua yleislääkärin vastaanotolle, joka voi tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin psykiatrian erikoislääkärille. Lähetettä voi pyytää myös työterveyshuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta tai yksityiseltä lääkäriasemalta.
Ennen lääkärin vastaanottoa kannattaa koota yhteen aiemmat terveyteen liittyvät tiedot ja mahdolliset kouluarvosanat tai työhistoria. Nämä taustatiedot voivat antaa arvokasta näkökulmaa oireiden pitkäaikaisuudesta, mikä on olennaista diagnoosin kannalta.
Mitkä ovat yleisimmät ADHD:n oireet aikuisilla?
Aikuisilla tarkkaavuushäiriön oireet voivat ilmetä eri tavoin kuin lapsilla, ja ne sekoitetaan usein muihin ongelmiin. Tarkkaamattomuus näkyy vaikeutena keskittyä yksityiskohtiin, kuunnella keskusteluissa tai seurata ohjeita. Monilla on haasteita tehtävien organisoinnissa ja loppuun saattamisessa.
Hyperaktiivisuus ilmenee aikuisilla usein sisäisenä levottomuutena ja vaikeutena rentoutua. Moni kuvailee ”ajatusten jatkuvaa ryntäilyä” tai tunnetta, että aivot eivät koskaan hiljene. Impulsiivisuus puolestaan näkyy kärsimättömyytenä, keskeyttämisenä tai taipumuksena tehdä nopeita päätöksiä ilman riittävää harkintaa.
Ajanhallintaongelmat ovat monille aikuisille merkittävä haaste. Myöhästely, määräaikojen unohtaminen ja tehtävien lykkääminen ovat tyypillisiä vaikeuksia. Tunteiden säätelyn haasteet voivat ilmetä mielialan vaihteluna, turhautumisena ja ärtymyksenä.
Miten ADHD diagnosoidaan?
Tarkkaavuushäiriön diagnosointi on perusteellinen prosessi, joka edellyttää kattavia tutkimuksia. Prosessi alkaa yleensä perusteellisella haastattelulla, jossa kartoitetaan nykyiset oireet ja niiden vaikutukset arkeen. Tärkeää on myös selvittää lapsuuden ja nuoruuden aikaisia oireita, sillä ADHD alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa.
Diagnosoinnissa käytetään standardoituja kyselylomakkeita ja arviointiasteikkoja. Neuropsykologiset tutkimukset voivat sisältää erilaisia testejä, jotka mittaavat tarkkaavuutta, toiminnanohjausta ja muita kognitiivisia toimintoja.
Prosessiin osallistuu usein moniammatillinen tiimi, johon voi kuulua psykiatri, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa muita erityisasiantuntijoita. Diagnoosin saaminen voi kestää useita kuukausia, sillä oireiden kartoittaminen ja muiden mahdollisten selittävien tekijöiden poissulkeminen vaatii aikaa.
Voiko aikuisena saada ADHD-diagnoosin?
Kyllä, ADHD voidaan diagnosoida myös aikuisiällä, vaikka se onkin perinteisesti mielletty lasten häiriöksi. Aikuisiän diagnoosi edellyttää, että oireita on esiintynyt jo lapsuudessa, vaikka ne olisivatkin jääneet tunnistamatta. Tämän todentamisessa voidaan hyödyntää lapsuudenaikaisia koulutodistuksia, läheisten haastatteluja tai muita lapsuutta koskevia dokumentteja.
Aikuisilla diagnostiset kriteerit ovat hieman erilaiset kuin lapsilla, sillä oireet muuttuvat iän myötä. Hyperaktiivisuus voi vähentyä, mutta tarkkaamattomuus ja toiminnanohjauksen ongelmat usein jatkuvat. Aikuisiällä ADHD:n oireet voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita työssä, ihmissuhteissa ja arjen hallinnassa.
Yhä useampi aikuinen saa diagnoosin nykyään, kun tietoisuus häiriöstä on lisääntynyt. Erityisesti naisilla ADHD jää usein lapsuudessa tunnistamatta, koska oireet voivat ilmetä eri tavoin kuin pojilla.
Mistä saa apua ADHD-oireisiin?
ADHD-oireisiin on tarjolla monenlaisia tukimuotoja ja hoitomahdollisuuksia. Lääkehoito on yksi tehokkaimmista keinoista oireiden hallintaan, ja se suunnitellaan aina yksilöllisesti. Lääkitys voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä, vähentämään impulsiivisuutta ja helpottamaan tunteiden säätelyä.
Erilaiset terapiamuodot, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, voivat tarjota työkaluja arjen hallintaan ja oireiden kanssa selviytymiseen. Neuropsykiatrinen valmennus eli coaching auttaa kehittämään konkreettisia strategioita ajanhallintaan, organisointitaitoihin ja muihin ADHD:n tuomiin haasteisiin.
Vertaistuki on monelle korvaamaton apu. ADHD-liitto ja paikalliset yhdistykset tarjoavat vertaistukiryhmiä, joissa voi jakaa kokemuksia ja oppia muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kokemuksista.
ADHD:n tukipalvelut ja hoitomahdollisuudet
ADHD:n hoito on kokonaisvaltaista ja yksilöllistä. Yhdistämällä erilaisia hoitomuotoja saavutetaan usein parhaat tulokset. Lääkehoidon, terapian ja neuropsykiatrisen valmennuksen lisäksi myös elämäntapamuutokset voivat merkittävästi helpottaa oireita. Säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ravitsemus tukevat aivoterveyttä ja voivat vähentää ADHD-oireita.
Lääkärikeskus Karhulinna Porissa tarjoaa kattavia palveluita ADHD:n ja muiden neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon. Asiantunteva henkilökuntamme koostuu erikoislääkäreistä ja muista terveydenhuollon ammattilaisista, joilla on vankka kokemus neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamisesta ja hoidosta.
Jos epäilet tarkkaavuushäiriötä itsellesi tai läheisellesi, ota rohkeasti yhteyttä Lääkärikeskus Karhulinnaan. Voit varata ajan puhelimitse tai kätevästi nettiajanvarauksella. Olemme täällä auttaaksemme sinua löytämään oikeat työkalut ja tukimuodot arjen sujuvoittamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.
