Suurin ero ADD:n ja ADHD:n välillä on se, että ADD viittaa pääasiassa tarkkaamattomuusoireisiin ilman merkittävää yliaktiivisuutta. Nykyisen tautiluokituksen mukaan ADD ei ole kuitenkaan erillinen diagnoosi, vaan ADHD:n alatyyppi – tarkkaamaton esiintymismuoto.
ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) jakautuu kolmeen päätyyppiin: pääasiassa tarkkaamaton muoto (entinen ADD), pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen muoto sekä yhdistelmämuoto. Vaikka virallista ADD-diagnoosia ei enää käytetä, termi on säilynyt arkikielessä kuvaamaan niitä henkilöitä, joilla on keskittymisvaikeuksia ilman hyperaktiivisuutta.
Neurobiologiselta taustaltaan kaikki ADHD:n muodot ovat samankaltaisia – kyse on aivojen toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen vaikuttavista tekijöistä, joihin vaikuttavat vahvasti perintötekijät.
Mitkä ovat ADD:n ja ADHD:n keskeiset oireet?
ADHD:n tarkkaamattomassa esiintymismuodossa (entinen ADD) korostuvat keskittymisvaikeudet ja toiminnanohjauksen haasteet. Tyypillisiä oireita ovat:
- Vaikeus ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä
- Yksityiskohtien huomiotta jättäminen
- Kuuntelemisen vaikeudet
- Asioiden unohtelu ja tavaroiden hukkaaminen
- Organisoinnin haasteet
- Häiriöherkkyys ulkoisille ärsykkeille
ADHD:n yliaktiivisessa/impulsiivisessa muodossa puolestaan korostuvat:
- Levottomuus ja paikallaan pysymisen vaikeus
- Jatkuva liikehdintä tai puhuminen
- Vaikeus odottaa vuoroaan
- Toisten keskeyttäminen
- Impulsiivinen toiminta ilman harkintaa
Yhdistelmämuodossa esiintyy sekä tarkkaamattomuusoireita että yliaktiivisuutta. Oireiden voimakkuus ja ilmeneminen voivat vaihdella iän, tilanteen ja ympäristön mukaan.
Miten ADD ja ADHD diagnosoidaan?
ADHD:n eri muotojen diagnosointi perustuu huolelliseen oirekuvan kartoitukseen ja toimintakyvyn arviointiin. Diagnosointiprosessiin kuuluu tavallisesti:
- Kattava haastattelu oirehistorian selvittämiseksi
- Strukturoidut oirekyselyt, joita täyttävät sekä henkilö itse että läheiset
- Neuropsykologiset testit tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arvioimiseksi
- Muiden oireita selittävien tekijöiden poissulkeminen (mm. masennus, ahdistuneisuus, oppimisvaikeudet)
Diagnoosin tekee yleensä asiaan perehtynyt lääkäri, kuten lasten-, nuoriso- tai aikuispsykiatri, usein moniammatillisen tiimin tuella. Sairaanhoitaja ja/tai psykologi voi osallistua lääkärin kanssa prosessiin.
Mitä voit tehdä, jos epäilet ADD:tä tai ADHD:ta?
Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi ADHD:n tarkkaamattoman muodon oireita, varhainen tuki on tärkeää. Tässä toimintaohjeet:
- Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen – voit hakeutua lääkärin vastaanotolle keskustelemaan oireistasi.
- Tee itsearviointia hyödyntäen luotettavia ADHD-oirekyselyitä, joita löytyy esimerkiksi terveydenhuollon verkkosivuilta.
- Valmistaudu kuvaamaan arjen haasteita mahdollisimman konkreettisesti.
- Muista, että diagnosointi ja hoito kannattaa – oikeanlaisen tuen avulla toimintakyky paranee merkittävästi.
Neuropsykologinen arviointi auttaa selvittämään tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita objektiivisesti. Oikealla diagnoosilla ja hoidolla elämänlaatu ja arjessa selviytyminen paranevat merkittävästi. Hoitona voidaan käyttää lääkitystä, kuntoutusta, psykoedukaatiota sekä erilaisia arjen hallinnan tukikeinoja.
Ota ensimmäinen askel kohti parempaa arkea
Tunnistatko itsessäsi tai läheisessäsi ADHD:n oireita? Älä jää yksin oireidesi kanssa. Lääkärikeskus Karhulinna Porissa tarjoaa asiantuntevaa apua ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon. Kokeneet ammattilaisemme ovat valmiina auttamaan sinua kohti parempaa toimintakykyä ja elämänlaatua.
Varaa aika vastaanotollemme jo tänään soittamalla tai verkkosivujemme kautta. Lääkärikeskus Karhulinna Porissa – asiantuntevaa hoitoa lähellä sinua.
