Diabetes todetaan verensokeriarvojen mittauksella. Tyypillisesti diagnoosi tehdään, kun paastoverensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l tai sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo ylittää 11 mmol/l. Myös pitkäaikaissokeri (HbA1c) yli 48 mmol/mol (6,5%) viittaa diabetekseen. Monet sairastavat tyypin 2 diabetesta tietämättään, sillä oireet kehittyvät hitaasti ja elimistö sopeutuu niihin. Varhainen tunnistaminen on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi.
Mitkä ovat diabeteksen tyypilliset oireet ja varoitusmerkit?
Diabeteksen tyypilliset oireet kehittyvät, kun verensokeri nousee liian korkeaksi. Yleisimpiä varoitusmerkkejä ovat lisääntynyt janontunne, tihentynyt virtsaamisen tarve, selittämätön painonlasku, jatkuva väsymys ja tulehdusherkkyys. Tyypin 1 diabeteksessa oireet ilmenevät yleensä nopeasti muutamien päivien tai viikkojen aikana, kun taas tyypin 2 diabeteksessa ne kehittyvät hitaammin jopa vuosien kuluessa.
Tyypin 2 diabetes on usein alkuvaiheessa oireeton tai vähäoireinen, minkä vuoksi se jää helposti huomaamatta. Arvioidaan, että Suomessa jopa 150 000 ihmistä sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Monille diagnoosi tulee yllätyksenä rutiinitarkastuksessa tai muun sairauden tutkimisen yhteydessä.
Miten diabetesta tutkitaan ja diagnosoidaan?
Diabeteksen diagnosointi perustuu verensokeriarvojen mittaamiseen. Luotettavin tutkimusmenetelmä on sokerirasituskoe, jossa mitataan paastoverensokeri sekä verensokeri kahden tunnin kuluttua glukoosiliuoksen nauttimisesta. Myös pitkäaikaista verensokeria (HbA1c) voidaan mitata, mikä kertoo verensokeritasosta edeltävien 2-3 kuukauden ajalta.
Pelkkä paastosokerin mittaus ei aina paljasta alkavaa diabetesta, sillä arvo voi olla normaali, vaikka aterianjälkeiset arvot olisivat koholla. Siksi sokerirasituskoe on tarkempi menetelmä. Diabetesepäilyn herätessä lääkäri arvioi kokonaistilanteen ja määrää tarvittavat laboratoriokokeet diagnoosin varmistamiseksi.
Mitä riskitekijöitä diabeteksen kehittymiseen liittyy?
Merkittävimmät tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ovat ylipaino (erityisesti vyötärölihavuus), perinnöllinen alttius, vähäinen liikunta, korkea ikä ja epäterveelliset ruokailutottumukset. Myös aiemmin sairastettu raskausdiabetes ja metabolinen oireyhtymä lisäävät diabetesriskiä huomattavasti.
Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää ennaltaehkäisyn kannalta. Elintapamuutoksilla, kuten painonhallinnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla, voidaan merkittävästi vähentää sairastumisriskiä. Jos lähisuvussasi on diabetesta tai sinulla on useita riskitekijöitä, kannattaa verensokeriarvoja seurata säännöllisesti.
Milloin tulisi hakeutua lääkäriin diabetesepäilyn vuoksi?
Lääkäriin tulisi hakeutua, jos havaitset diabetekseen viittaavia oireita, kuten jatkuvaa janoa, tiheävirtsaisuutta tai selittämätöntä painonlaskua. Välitöntä hoitoa vaativa tila on happomyrkytys eli ketoasidoosi, mikä aiheutuu insuliinin puutteesta. Sen oireita ovat voimakas väsymys, sekavuus, vatsakipu ja yleinen huonokuntoisuus. Hengityksessä voi olla asetonin haju.
Terveystarkastus on suositeltavaa myös, jos kuulut riskiryhmään, vaikka selkeitä oireita ei olisikaan. Lääkärikeskus Karhulinnassa Porissa voit varata ajan yleislääkärille tai diabeteksen hoitoon perehtyneelle erikoislääkärille. Vastaanotolla arvioimme tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja järjestämme tarvittavat tutkimukset nopeasti ja sujuvasti.
Diabeteksen varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Varaa aika Lääkärikeskus Karhulinnaan Porissa käyttämällä verkkoajanvaraustamme. Hoidamme sinut kokonaisvaltaisesti ja asiantuntevasti – kuin oman läheisemme.
