Gastroskopia ja kolonoskopia ovat molemmat tärkeitä tähystystutkimuksia, mutta ne tutkivat ruoansulatuskanavan eri osia. Gastroskopia keskittyy yläruoansulatuskanavaan eli ruokatorveen, mahalaukkuun ja pohjukaissuolen alkuun. Kolonoskopia puolestaan tutkii paksusuolta peräaukosta alkaen. Nämä tutkimukset auttavat lääkäreitä diagnosoimaan erilaisia ruoansulatuselimistön sairauksia ja ovat olennainen osa vatsavaivojen selvittelyä.
Mitä eroa on gastroskopialla ja kolonoskopialla?
Gastroskopia ja kolonoskopia eroavat toisistaan tutkittavien alueiden, suoritustavan ja keston suhteen. Gastroskopia tehdään suun kautta vietävällä tähystimellä, jolla tutkitaan ruokatorvi, mahalaukku ja pohjukaissuolen alkuosa. Tutkimus kestää tyypillisesti vain noin 5 minuuttia. Kolonoskopia puolestaan suoritetaan peräaukon kautta ja sillä tutkitaan koko paksusuoli umpisuolesta peräsuoleen. Kolonoskopia on kestoltaan pidempi, yleensä 20-30 minuuttia.
Gastroskopian avulla voidaan selvittää ylävatsakipua, nielemisvaikeuksia ja närästystä. Kolonoskopia taas soveltuu alavatsan vaivojen, suoliston toimintahäiriöiden ja verisen ulosteen tutkimiseen. Molemmissa tutkimuksissa voidaan ottaa koepaloja, mutta ne tapahtuvat teknisesti eri tavoin ja kohdistuvat eri elimiin.
Miten valmistaudutaan gastroskopia- ja kolonoskopiatutkimuksiin?
Gastroskopia ja kolonoskopia vaativat erilaista valmistautumista. Gastroskopiaan valmistaudutaan paastolla vähintään kuuden tunnin ajan. Edeltävän kahden tunnin aikana ei tulisi juoda mitään. Säännöllinen lääkitys voidaan ottaa pienen nestemäärän kanssa kaksi tuntia ennen tutkimusta, mutta verenohennuslääkkeitä ei oteta tutkimuspäivän aamuna. Suun ja huulten lävistyskorut on poistettava.
Kolonoskopiaan valmistautuminen on vaativampaa. Se edellyttää paksusuolen tyhjentämistä erityisillä tyhjennysaineilla. Potilaan tulee noudattaa nestemäistä ruokavaliota 1-2 päivää ennen tutkimusta ja juoda runsaasti nesteitä. Huolellinen valmistautuminen on olennaista tutkimuksen onnistumisen kannalta, erityisesti kolonoskopiassa, jossa puhdas suolisto on välttämätön tarkan näkyvyyden varmistamiseksi.
Milloin gastroskopia on tarpeellinen ja milloin kolonoskopia?
Gastroskopia saattaa olla tarpeellinen, kun potilaalla esiintyy pitkittynyttä ylävatsakipua, toistuvia nielemisvaikeuksia, närästystä tai refluksioireita, jotka eivät helpotu lääkityksellä. Myös verioksentelu, epäselvä painonlasku tai anemia voivat olla syitä tutkimukselle. Gastroskopialla voidaan tutkia helikobakteeri-infektiota tai ottaa koepaloja keliakiaepäilyn yhteydessä.
Kolonoskopia saattaa olla aiheellinen, kun potilaalla on alavatsakipua, suolen toiminnan muutoksia tai veristä ulostetta. Tutkimusta käytetään myös suolistosyövän seulonnassa, erityisesti yli 50-vuotiailla tai jos suvussa on suolistosyöpää. Kolonoskopia on tärkeä työkalu tulehduksellisten suolistosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa.
Miltä gastroskopia ja kolonoskopia tuntuvat potilaalle?
Gastroskopia voi aiheuttaa yökkäilyä ja täyteläisyyden tunnetta ylävatsalle, mutta varsinaista kipua se ei yleensä tuota. Hengittäminen onnistuu tutkimuksen aikana sekä suun että nenän kautta. Koepalojen ottaminen tähystyksissä on kivutonta. Tutkimuksen jälkeen voi syödä ja juoda normaalisti, eikä jälkiseurantaa tarvita.
Kolonoskopia saattaa tuntua epämukavammalta, ja siihen liittyy usein paineen tunnetta suolistossa. Tarvittaessa voidaan käyttää rauhoittavaa lääkitystä. Kolonoskopian jälkeen voi esiintyä ilmavaivoja, sillä tutkimuksen aikana suolistoon johdetaan kaasua näkyvyyden parantamiseksi.
Molemmat tutkimukset ovat turvallisia ja tärkeitä ruoansulatuskanavan ongelmien diagnosoinnissa. Jos sinulla on vatsaoireita, jotka vaativat tutkimuksia, ota yhteyttä Lääkärikeskus Karhulinnaan. Asiantuntevat lääkärimme auttavat arvioimaan, onko gastroskopia vai kolonoskopia sinulle tarpeellinen. Varaa aika vastaanotollemme Porissa ja saat nopeasti avun vaivoihisi. Palvelemme sinua yksilöllisesti ja ammattitaidolla.
