Kolonoskopiassa tutkitaan peräsuoli, paksusuoli ja tarvittaessa ohutsuolen loppuosa käyttäen taipuisaa tähystintä, joka viedään peräaukon kautta suolistoon. Tämä tähystystutkimus mahdollistaa suoliston limakalvon tarkan tarkastelun, koepalojen ottamisen sekä pienten toimenpiteiden kuten polyyppien poiston. Kolonoskopia on tärkeä tutkimusmenetelmä erilaisten suolistosairauksien diagnosoimisessa ja hoidossa.
Mitä kolonoskopiassa tapahtuu ja miten tutkimus toteutetaan?
Kolonoskopiassa gastroenterologi tai gastrokirurgi tutkii suoliston sisäpuolen taipuisalla tähystimellä, jossa on valo ja kamera. Tutkimus aloitetaan peräsuolesta ja edetään paksusuolen kautta ohutsuolen loppuosaan saakka. Lääkäri tarkastaa huolellisesti suolen limakalvon muutokset, mahdolliset tulehdukset, haavaumat tai kasvaimet.
Toimenpiteen aikana voidaan ottaa koepaloja epäilyttävistä alueista tai poistaa polyyppeja eli hyvänlaatuisia kasvaimia. Nämä toimenpiteet itsessään ovat kivuttomia, mutta suolistoon johdettava ilma ja tähystimen aiheuttama venytys voivat aiheuttaa ohimenevää kipua tai epämukavuutta. Tarvittaessa kipua voidaan lievittää nenän kautta annosteltavalla nopeavaikutteisella kipulääkkeellä.
Tutkimus kestää yleensä 15-25 minuuttia. Jos tutkimuksessa käytetään kipulääkitystä, potilaalla tulee olla saattaja mukana, eikä potilas saa ajaa moottoriajoneuvoa saman vuorokauden aikana.
Miten kolonoskopiaan tulee valmistautua?
Kolonoskopian onnistumisen kannalta suolen perusteellinen tyhjentäminen on välttämätöntä. Valmistautuminen alkaa jo viikkoa ennen tutkimusta, jolloin tulee lopettaa rautalääkitys sekä siemeniä sisältävien ruoka-aineiden (marjat, kurkku, tomaatti, täysjyväleipä) syöminen. Nämä siemenet voivat tukkia tähystimen.
Päivää ennen tutkimusta tulee syödä vain kevyttä, helposti sulavaa ruokaa klo 14 asti, jonka jälkeen saa nauttia vain nesteitä. Suolen tyhjennys tehdään PicoPrep-tyhjennysaineella, jota nautitaan kaksi annosta: ensimmäinen klo 15-17 ja toinen klo 21-23 välisenä aikana. Jokaisen annoksen jälkeen tulee juoda vähintään 2 litraa nesteitä, kuten vettä, kirkasta mehua tai lihalientä.
Säännölliset lääkkeet voi yleensä ottaa normaalisti, mutta verenohennuslääkkeitä (Eliquis, Xarelto, Pradaxa, Lixiana, Marevan) ei tule ottaa tutkimusaamuna. Tähystyspäivänä saa juoda nesteitä, mutta ei syödä ennen tutkimusta.
Mitkä ovat yleisimmät syyt kolonoskopian tekemiseen?
Kolonoskopian yleisin syy on suolen toiminnan muutokset, erityisesti yli 50-vuotiailla. Alle 50-vuotiailla tähystys tehdään, jos toiminnan muutokseen liittyy vatsakipua. Muita tavallisia syitä ovat verenvuoto peräaukosta, verinen tai musta uloste, selittämätön anemia, pitkittyneet vatsakivut, jatkuva ripuli tai ummetus.
Kolonoskopia on myös tärkeä tutkimusmenetelmä kroonisten suolistotulehdusten diagnosoinnissa. Selittämätön painonlasku tai paksusuolen syöpäepäily ovat niin ikään tärkeitä syitä tutkimukselle.
Ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa kolonoskopiaa käytetään syöpäseulonnoissa ja hyvänlaatuisten kasvainten poistamisessa, mikä voi ehkäistä niiden kehittymistä pahanlaatuisiksi.
Milloin tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin kolonoskopian tarpeellisuuden arvioimiseksi?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos suoliston toiminnassa on pitkittyneitä muutoksia, kuten jatkuvaa ripulia tai ummetusta, tai jos havaitset verta ulosteessa. Myös selittämätön painonlasku, toistuvat vatsakivut ja muut pitkittyneet vatsan alueen oireet ovat tärkeitä syitä lääkärikäynnille.
Erityisesti yli 50-vuotiaiden tulisi suhtautua vakavasti suoliston toiminnan muutoksiin. Jos suvussasi esiintyy paksusuolisyöpää, on säännöllinen seuranta tärkeää, vaikka oireita ei olisikaan.
Meillä Lääkärikeskus Karhulinnassa Porissa voit keskustella oireistasi asiantuntevien lääkäreidemme kanssa. Arvoimme yksilöllisesti kolonoskopian tarpeellisuuden ja toteutamme tutkimukset ammattitaidolla ja potilaan hyvinvointi etusijalla. Varaa aika vastaanotollemme, jos sinulla on huolta suolistosi terveydestä – autamme sinua saamaan vastauksia ja oikeanlaista hoitoa.
