Muistin toiminnan arviointi on tärkeä osa terveydenhuoltoa etenkin silloin, kun havaitaan muutoksia henkilön kognitiivisissa toiminnoissa. Muistitutkimukset ovat tärkein työkalu muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon suunnittelussa. Monet saattavat pohtia, milloin ja missä tilanteissa muistin toimintaa tulisi tutkia ammattilaisen toimesta. Tässä artikkelissa käsittelemme, milloin muistitutkimukset ovat aiheellisia, kenelle niitä suositellaan ja miten niihin hakeutuminen tapahtuu.
Miksi muistitestejä tehdään?
Muistitutkimukset ovat keskeinen diagnostinen työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa muistisairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Muistitestien ensisijaisena tarkoituksena on erottaa normaali ikääntymiseen liittyvä muistin heikkeneminen vakavammista muistihäiriöistä ja -sairauksista. Varhaisella diagnoosilla on merkittävä rooli, sillä se mahdollistaa tehokkaan hoitosuunnitelman laatimisen.
Muistisairauksien oireiden aiheuttamaa haittaa voidaan parhaimmillaan hidastaa oikeanlaisella lääkityksellä ja kuntoutuksella, jotka aloitetaan mahdollisimman varhain. Lisäksi muistitestit auttavat tunnistamaan hoidettavia tiloja, jotka voivat aiheuttaa muistioireita mutta eivät ole varsinaisia muistisairauksia.
Minkä ikäisille muistitestejä suositellaan?
Vaikka muistihäiriöt yleistyvät iän myötä, ikä ei yksinään määritä muistitutkimuksen tarpeellisuutta. Yleisimmin muistitestejä suositellaan kuitenkin yli 65-vuotiaille, sillä muistisairauksien riski kasvaa iän myötä. Muistisairauden riskiä lisäävät verisuonisairaudet ja -riskitekijät, aivovammat sekä muistisairauksien esiintyminen lähisuvussa.
Myös työikäisillä voi ilmetä muistihäiriöitä, jotkut harvinaisemmat perinnölliset muistisairaudet voivat alkaa jo 40-50 vuoden iässä. Nuoremmilla henkilöillä muistioireiden taustalla voi olla muita neurologisia sairauksia, päihteiden käyttöä tai psykiatrisia häiriöitä. Muistitestin tarpeellisuus arvioidaan aina yksilöllisesti oireiden, ei pelkästään iän perusteella.
Mitä oireita kokevalle muistitesti on tarpeen?
Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos henkilöllä ilmenee arjessa selviytymistä haittaavia muistioireita. Tavallisimpia merkkejä, jotka viittaavat muistitestin tarpeeseen, ovat:
- Toistuva asioiden unohteleminen, joka poikkeaa henkilön aiemmasta muistitasosta
- Vaikeudet suoriutua tutuista arkiaskareista, kuten ruoanlaitto tai laskujen maksaminen
- Eksyminen tutussa ympäristössä tai vaikeus löytää oikeaa reittiä
- Sanojen löytämisen vaikeus ja puheen ymmärtämisen haasteet
- Tavaroiden hukkaaminen epätavallisiin paikkoihin
- Persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutokset, kuten lisääntynyt ärtymys tai vetäytyminen
- Arvostelukyvyn heikkeneminen tai vaikeus tehdä päätöksiä
On tärkeää huomioida, että satunnainen unohteleminen kuuluu normaaliin elämään. Muistitestiä tarvitaan silloin, kun oireet ovat toistuvia ja vaikuttavat merkittävästi arkeen tai ovat toistuvia ja läheisten havaitsemia.
Millaisia muistitestejä on käytössä?
Suomessa käytetään yleisesti useita erilaisia kansainvälisesti validoituja muistitestimenetelmiä. Näistä tunnetuimpia ovat:
MMSE-testi (Mini-Mental State Examination) on nopea seulontatesti, jolla arvioidaan yleistä kognitiivista toimintakykyä. Testi sisältää kysymyksiä orientaatiosta, muistista, kielellisistä toiminnoista ja hahmottamisesta. Maksimipisteet ovat 30, ja alle 24 pistettä viittaa usein muistihäiriöön.
CERAD-tehtäväsarja on laajempi tutkimus, joka kartoittaa kognition eri osa-alueita kuten sanasujuvuutta, nimeämistä ja viivästettyä mieleenpalauttamista. Se antaa MMSE-testiä tarkemman kuvan muistin toiminnasta ja soveltuu erityisesti varhaisvaiheen muistihäiriöiden tunnistamiseen. MMSE- testi sisältyy CERAD-tehtäväsarjaan.
Kellotesti on yksinkertainen mutta tehokas tapa arvioida toiminnanohjausta ja hahmotuskykyä. Testissä henkilöä pyydetään piirtämään kellotaulu ja asettamaan viisarit tiettyyn aikaan.
Näiden testien lisäksi muistitutkimuksiin kuuluu usein myös laboratoriokokeita, aivojen kuvantamistutkimuksia sekä tarvittaessa laajempia neuropsykologisia tutkimuksia. Testit täydentävät toisiaan ja yhdessä ne muodostavat kattavan kuvan henkilön kognitiivisesta tilanteesta.
Miten muistitestiin hakeutuminen tapahtuu?
Muistitutkimuksiin pääsee terveydenhuollon ammattilaisen arvion kautta. Tyypillinen reitti alkaa yhteydenotolla omaan terveyskeskukseen tai työterveyslääkäriin, joka tekee alustavan arvion tilanteesta. Jos muistihäiriön epäily vahvistuu, lääkäri kirjoittaa lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.
Lähetteen jälkeen potilas kutsutaan yleensä muistipoliklinikalle tai geriatrin tai neurologin vastaanotolle. Tutkimuksissa selvitetään muistiongelman laatu, vaikeusaste ja mahdollinen syy. Prosessiin kuuluu haastatteluja, muistitestejä sekä usein myös laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia.
Porissa asukkaat voivat hakeutua muistitutkimuksiin myös Lääkärikeskus Karhulinnaan, jossa on tarjolla kattavat muistitutkimuspalvelut ja alan erikoislääkäreitä. Muistitutkimukseen muistihoitajalle voi hyvin hakeutua jo ilman lääkärin lähetettä, jos on havainnut itsellään muistivaikeuksia.
Muistitestit ja muistihäiriöiden hoito Lääkärikeskus Karhulinnassa
Lääkärikeskus Karhulinna tarjoaa Porissa monipuolisia muistitutkimus- ja hoitopalveluja. Keskuksen muistiasiantuntijoina toimivat kokeneet geriatrian ja neurologian erikoislääkärit, jotka suorittavat kattavia muistitutkimuksia ja suunnittelevat yksilöllisiä hoitopolkuja.
Keskuksessamme on käytössä kaikki modernit diagnostiset menetelmät ja työskentelemme tiiviissä yhteistyössä neuropsykologien kanssa. Muistisairauden diagnoosin jälkeen suunnittelemme yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa kokonaisvaltaisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman.
Lääkärikeskus Karhulinna Porissa on sitoutunut tarjoamaan korkeatasoista hoitoa muistihäiriöistä kärsiville. Ajanvaraus tutkimuksiin onnistuu helposti puhelimitse tai verkkosivujemme kautta. Mikäli sinulla tai läheiselläsi ilmenee muistioireita, älä epäröi ottaa yhteyttä. Varhainen puuttuminen muistiongelmiin on tärkeä askel kohti parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia.
