Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat neuropsykiatrisia toimintarajoitteita, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisen arkeen ja elämänlaatuun. Tarkastelemme tässä artikkelissa keskeisiä tarkkaavaisuushäiriöiden muotoja, niiden erityispiirteitä ja miten ne eroavat toisistaan. Tarkkaavaisuushäiriö ilman yliaktiivisuutta (aiemmin ADD) eroaa tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöstä (ADHD) merkittävästi, vaikka molemmat kuuluvatkin samaan häiriöperheeseen. Näiden kahden tilan perustavanlaatuinen ero liittyy yliaktiivisuuden esiintymiseen – toinen ilmenee pääasiassa keskittymisvaikeuksina, kun taas toiseen liittyy myös yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta.
Mikä on ADD ja ADHD-ero?
Tarkkaavaisuushäiriöiden ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää diagnoosin ja tehokkaan hoidon kannalta. Tarkkaavaisuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta (tunnettu aiemmin nimellä ADD) on ADHD:n alatyyppi, jossa pääoireena on tarkkaavuuden säätelyn vaikeus ilman merkittävää yliaktiivisuutta.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö taas sisältää tarkkaamattomuuden lisäksi yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireita. Tämä häiriö jaetaan nykyisin kolmeen eri alatyyppiin: pääasiassa tarkkaamattomuusoireiseen, pääasiassa yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireiseen sekä näiden yhdistelmään. Perusero näiden kahden välillä on siis se, että toisessa korostuvat keskittymisvaikeudet ja sisäänpäin kääntyneet oireet, toisessa myös ulospäin näkyvä levottomuus ja impulsiivisuus.
Mitkä ovat ADD:n ja ADHD:n tyypilliset oireet?
Tarkkaavaisuushäiriöiden oirekuvat eroavat merkittävästi toisistaan, vaikka niissä on myös yhtäläisyyksiä. Tarkkaavaisuushäiriössä ilman yliaktiivisuutta tyypillisiä oireita ovat:
- Vaikeus ylläpitää keskittymiskykyä tehtävissä tai toiminnoissa
- Hajamielisyys ja yksityiskohtien huomiotta jättäminen
- Asioiden unohtelu ja tavaroiden hukkaamine
- Vaikeus seurata ohjeita ja saattaa tehtäviä loppuun
- Sisäänpäin kääntynyt ”haaveileminen” tai omissa ajatuksissa oleminen
ADHD:n oirekuvaan kuuluu edellisten lisäksi:
- Motorinen levottomuus ja vaikeus pysyä paikallaan
- Impulsiivinen toiminta ja päätöksenteko
- Vaikeus odottaa vuoroaan tai keskeyttää muita
- Taipumus toimia ennen kuin ajattelee
- Jatkuva puhuminen tai äänekäs käytös
Oireiden ilmeneminen vaihtelee eri ikävaiheissa. Lapsuudessa ADHD:n yliaktiivisuus voi näkyä selkeämmin leikeissä ja koulussa, kun taas tarkkaamattomuusoireet saattavat jäädä huomaamatta. Aikuisuudessa yliaktiivisuus usein sisäistyy ja ilmenee enemmän levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina.
Miten ADD ja ADHD diagnosoidaan?
Tarkkaavaisuushäiriöiden diagnosointi on moniammatillinen prosessi, joka vaatii huolellista arviointia. Diagnostinen prosessi on molemmissa häiriöissä samankaltainen, mutta havainnoitavat oireet eroavat toisistaan. Diagnosointi sisältää tyypillisesti:
- Kliinisen haastattelun, jossa kartoitetaan oireiden esiintyvyys ja vaikutus arkeen
- Kyselylomakkeet henkilölle itselleen sekä läheisille tai opettajille
- Erotusdiagnostiikka muiden mahdollisten häiriöiden poissulkemiseksi
- Joissakin tilanteissa tehdään neuropsykologiset tutkimukset, joilla arvioidaan tarkkaavuuden toimintoja
Lääkärin ja neuropsykologin yhteistyö on diagnosoinnissa keskeistä. Diagnoosin tekemisessä käytetään kansainvälisiä kriteeristöjä (ICD-10/11 tai DSM-5), joiden mukaan tarkkaavaisuushäiriössä ilman yliaktiivisuutta korostuvat tarkkaamattomuusoireet, kun taas ADHD-diagnoosissa vaaditaan myös yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireita.
Voiko ADD tai ADHD kehittyä aikuisiällä?
Tarkkaavaisuushäiriöt eivät kehity aikuisiällä, vaan ne ovat neurobiologisia häiriöitä, jotka ovat olemassa lapsuudesta lähtien. Aikuisilla diagnoosi kuitenkin usein tehdään myöhemmin, koska:
- Oireet muuttuvat iän myötä; yliaktiivisuus vähenee ja sisäinen levottomuus korostuu
- Kompensaatiomekanismit voivat pitkään peittää oireita
- Tiedon lisääntyminen neuropsykiatrisista häiriöistä lisää hakeutumista tutkimuksiin
- Aikuisuuden vaatimukset työelämässä ja perhe-elämän järjestämisessä paljastavat toiminnanohjauksen haasteet
Aikuisilla tarkkaavaisuushäiriöiden oireet näkyvät usein eri tavalla kuin lapsilla. Hyperaktiivisuus muuttuu sisäiseksi levottomuudeksi, ja vaikeudet näkyvät erityisesti toiminnanohjauksessa, kuten aikatauluttamisessa, tehtävien aloittamisessa ja loppuun saattamisessa. Tarkkaavaisuushäiriöt ovat läpi elämän kestäviä neuropsykiatrisia häiriöitä, mutta niiden ilmenemismuoto muuttuu elämänkaaren aikana.
Miten ADD:ta ja ADHD:ta hoidetaan?
Tarkkaavaisuushäiriöiden hoito on yksilöllistä ja perustuu laaja-alaiseen lähestymistapaan. Kokonaisvaltainen hoito sisältää tyypillisesti:
- Lääkehoito: stimulantit (metyylifenidaatti, amfetamiinijohdannaiset) sekä ei-stimulantit (atomoksetiini)
- Psykoedukaatio: tietoa häiriöstä ja sen vaikutuksista
- Neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia
- Vertaistuki ja sopeutumisvalmennuskurssit
- Arjen tukitoimet koulussa tai työpaikalla
Molempien häiriöiden hoidossa käytetään samoja menetelmiä, mutta hoidon painopisteet voivat erota. Tarkkaavaisuushäiriössä ilman yliaktiivisuutta keskitytään tarkkaavuuden ylläpitoon ja työmuistin tukemiseen, kun taas ADHD:n hoidossa myös impulssikontrollin ja yliaktiivisuuden hallinta on olennainen osa hoitoa.
Arjen hallintaan on hyödyllisiä keinoja kuten tehtävälistojen käyttö, ympäristön muokkaaminen vähemmän kuormittavaksi ja joustavat työskentelytavat. Lääkehoidon tarve ja sopivuus arvioidaan yksilöllisesti.
ADD ja ADHD tietämys Suomessa – mitä sinun tulisi tietää?
Tietoisuus tarkkaavaisuushäiriöistä on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on kehittynyt, ja niiden vaikutus elämänlaatuun tunnistetaan aiempaa paremmin. Tarkkaavaisuushäiriöitä ei tule nähdä vain rajoitteina – niihin liittyy usein myös vahvuuksia, kuten luovuus, ongelmanratkaisukyky ja innostuminen kiinnostavista asioista.
Lääkärikeskus Karhulinna Porissa tarjoaa laadukkaita neuropsykiatrisia palveluita, joissa tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimus, diagnosointi ja hoito toteutetaan ammattitaidolla. Moniammatilliseen tiimiimme kuuluu neuropsykologi, psykiatri sekä muita terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on erityisosaamista tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa.
Jos epäilet itsellesi tai läheisellesi tarkkaavaisuushäiriötä, kannustamme ottamaan yhteyttä Lääkärikeskus Karhulinnaan. Ajanvarauksen voi tehdä helposti joko puhelimitse tai nettiajanvarauksella. Asiantuntijamme auttavat selvittämään oireita ja löytämään sopivia tukimuotoja arkeen. Oikea diagnoosi ja hoito voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua ja auttaa löytämään uusia tapoja toimia arjessa.
