Migreeni on neurologinen sairaus, joka ilmenee tyypillisimmin päänsärkykohtauksina. Tavallisimmin migreeni oirehtii jaksottaisena, sykkivänä päänsärkynä, johon liittyy usein valonarkuutta, ääniyliherkkyyttä ja pahoinvointia. Migreenistä esiintyy kahta päätyyppiä: aurallista, johon liittyy näköhäiriöitä tai muita neurologisia oireita ennen särkyä, sekä yleisempää auratonta muotoa. Migreenioireiden tunnistaminen on tärkeää, koska oikealla hoidolla oireita voidaan merkittävästi lievittää.
Mikä on migreeni ja miten se ilmenee?
Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Se on yleinen vaiva, josta kärsii noin 10-15 % väestöstä, ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä. Migreenistä esiintyy kaksi päätyyppiä: aurallinen ja auraton migreeni.
Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää ns. aura eli ennakko-oire, tyypillisimmin näköhäiriö kuten sahalaitakuviot, välkkyvät valot tai näkökentän osittainen hämärtyminen. Auraton migreeni on yleisempi muoto, jossa päänsärky alkaa ilman näitä ennakko-oireita.
Migreeniä ei voi täysin parantaa, mutta sen oireita voidaan hallita tehokkaasti oikealla hoidolla. Kohtaukset ovat yksilöllisiä kestoltaan – ne voivat kestää muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään.
Mitkä ovat migreenin tyypilliset ennakko-oireet ja pääoireet?
Migreenin ennakko-oireita voi ilmetä jopa noin vuorokautta ennen varsinaista päänsärkyä. Tyypillisiä ennakko-oireita ovat palelu, ärtyisyys, haukottelu, makean nälkä ja keskittymisvaikeudet. Nämä oireet auttavat tunnistamaan alkavan migreenikohtauksen ja mahdollistavat varhaisen lääkityksen.
Varsinaisen migreenikohtauksen tyypillisiin oireisiin kuuluvat:
- Toispuoleinen tai paikallinen, sykkivä päänsärky
- Valo- ja ääniherkkyys
- Pahoinvointi tai oksentelu
- Näköhäiriöt (erityisesti aurallisessa migreenissä)
- Kasvojen tai raajojen puutuminen
- Puheen tuoton vaikeudet
Aurallisessa migreenissä näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot tai muut valoilmiöt näkökentässä, ilmenevät tyypillisesti 20-60 minuuttia ennen päänsäryn alkua. Aurattomassa migreenissä taas särky alkaa ilman näitä varoitusmerkkejä, mutta muut oireet kuten pahoinvointi ja valonarkuus ovat yleisiä.
Mitkä tekijät laukaisevat migreenikohtauksia?
Migreenikohtaukset johtuvat reaktiosta aivorungossa, jonka käynnistävät erilaiset yksilölliset tekijät. Yleisimpiä migreenin laukaisevia tekijöitä ovat:
- Stressi tai stressistä palautuminen
- Unirytmin häiriöt ja valvominen
- Ruokailun viivästyminen tai aterioiden väliin jättäminen
- Kirkkaat, vilkkuvat valot
- Voimakkaat hajut
- Tietyt ruoka-aineet (esim. suklaa, juusto, punaviini)
- Alkoholi, erityisesti punaviini
- Hormonaaliset vaihtelut (naisilla usein kuukautiskiertoon liittyen)
- Säätilojen vaihtelut
Migreenin hallinnassa tärkeä osa on laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja mikäli mahdollista niiden välttäminen. Jokaisen migreeniä sairastavan kohdalla laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä, joten oman kehon tunteminen ja päänsärkypäiväkirjan pitäminen voi auttaa tunnistamaan omat riskitekijät.
Milloin migreenioireiden takia pitäisi hakeutua lääkäriin?
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina hyvä selvittää ammattilaisen kanssa. Lääkäriin on suositeltavaa hakeutua, jos:
- Päänsärky on jatkuvaa tai toistuu usein
- Aiempi migreeni muuttaa muotoaan tai oireet pahenevat
- Päänsärkyyn liittyy voimakasta pahoinvointia tai oksentelua
- Päänsärky alkaa ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana
- Päänsärky vaivaa lasta
- Päänsärky alkaa äkillisesti ja on poikkeuksellisen voimakasta
Migreenin diagnostiikassa lääkärin huolellinen haastattelu ja tutkimus ovat yleensä riittäviä. Tarvittaessa voidaan tehdä kuvantamistutkimuksia, kuten pään tietokone- tai magneettikuvaus, muiden syiden poissulkemiseksi.
Migreenin hoitoon on useita vaihtoehtoja. Kohtaushoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä, triptaaneja (migreenin täsmälääkkeitä) ja pahoinvointilääkkeitä. Nykyisin on saatavilla myös CGRP-systeemin kautta vaikuttava kohtauslääke. Jos migreenikohtauksia on usein (3-4 kertaa kuukaudessa tai enemmän), voidaan harkita estohoitoa lääkkeillä kuten esim. beetasalpaajilla, tietyillä mielialalääkkeillä tai biologisilla migreenin estohoitoon kehitetyillä lääkkeillä.
Lääkehoidon lisäksi elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen unirytmi, säännöllinen mieluinen liikunta, monipuolinen ravinto, stressinhallinta ja laukaisevien tekijöiden välttäminen, ovat tärkeä osa migreenin hallintaa.
Jos kärsit toistuvista tai voimakkaista päänsäryistä, varaa aikasi meille Lääkärikeskus Karhulinnaan Porissa. Asiantuntevat lääkärimme auttavat migreenin tunnistamisessa ja suunnittelevat yksilöllisen hoitosuunnitelman oireidesi hallitsemiseksi. Meillä hoidat päänsärkysi kokonaisvaltaisesti ja laadukkaasti.
