Joulukuusta 2023 alkaen Lääkärikeskus Karhulinnassa tehdään ADHD-tutkimuksia aikuisille. Tutkimuksen sisällöstä ja mahdollisista hyödyistä kertovat psykiatri Jaana Lehtimäki ja psykiatrinen sairaanhoitaja Satu Uusikorpi.
ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on toimintakykyä heikentävä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka keskeisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet ovat ikään ja kehitystasoon nähden liiallisia ja haittaavat jokapäiväistä elämää. Lisäksi oireet ovat pitkäkestoisia tai pysyviä ja näkyvät jo lapsuudessa.
Aikuisen ADHD oireilee yleisesti enemmän sisäisenä levottomuutena kuin näkyvänä aktiivisuutena. Usein aikuinen on oppinut elämään oireidensa kanssa ja kompensoimaan niitä erilaisilla opituilla rutiineilla tai toimintamalleilla. Monella on toistuvasti ahdistuneisuutta tai masennusoireita, joihin ei ole saatu vastetta lääkityksellä. Oireet voivat aiheuttaa haasteita työelämässä, opiskelussa ja ihmissuhteissa. Myös erilaisten riippuvuuksien riski on korkeampi, ja unihäiriöt ovat yleisiä.
Aikuisen ADHD-tutkimuksen toteutus
Aikuisen kohdalla ADHD-epäily saattaa herätä joko ihmisellä itsellään tai esimerkiksi läheisillä, työpaikalla tai työterveyshuollossa. Usein alkusysäys tulee, kun omalla lapsella todetaan ADHD. Tutkimukseen pääsee lääkärin lähetteellä.
Lääkärin ensikäynnillä selvitetään, onko ihmisellä mahdollisesti muuta sairautta tai esimerkiksi päihteiden käyttöä, joka voisi selittää oireet. Päihdearvion tueksi otetaan tarvittaessa laboratoriokokeita. Jos tarvitaan vaativaa erotusdiagnostiikkaa muiden psykiatristen sairauksien suhteen, ensikäynti on psykiatrin vastaanotolla.
Aikuisen ADHD:n hoito suunnitellaan yksilöllisesti.
Kun lääkärin arviossa on herännyt ADHD-epäily eikä muuta selitystä löydy, psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa laajan, koko elämänkaaren mittaisen DIVA-5-haastattelun. Haastattelussa kartoitetaan mahdollisia tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita sekä lapsuudessa että aikuisiällä. Lisäksi kartoitetaan oireiden alkamisikä ja niistä johtuva toimintakyvyn aleneminen. Kokonaisuuteen sisältyy myös mahdollisen kumppanin tai muun perheenjäsenen haastattelu.
Aikuisen tutkimuksessa on tärkeää kartoittaa, onko oireita ollut jo lapsuusiässä. Usein lapsuuden oireista on tarpeen haastatella läheistä, koska ihmisen omat muistikuvat ovat liian hataria. Joskus hyötyä on myös lapsuusajan dokumenteista, kuten neuvolan asiakirjoista tai kouluaikojen todistuksista. Haastattelun jälkeen lääkäri tekee vielä tarkemman diagnostisen arvion ja suunnittelee hoidon potilaan tarpeiden mukaan.
Mitä tapahtuu ADHD-diagnoosin jälkeen?
Aikuisen ADHD:n hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Tavoitteena on lievittää oireiden aiheuttamia haittoja sekä parantaa toimintakykyä arjessa. Aikuisilla on monesti valmiiksi omia selviytymiskeinoja ja toimintastrategioita.
Usein jo pelkkä diagnoosi auttaa aikuista ihmistä ymmärtämään omaa toimintaansa ja vaikuttaa sitä kautta itsetuntoon. Myös läheisten on helpompi ymmärtää ja tukea, kun esimerkiksi impulsiiviselle käytökselle löytyy selitys. Diagnoosin jälkeen voidaan pohtia lääkitystä, joka voi hyvinkin olla aikuiselle hyödyllinen.
Omien haasteiden tunnistaminen ja niiden hallitseminen ovat tärkeä osa selviämistä. Joskus tässä auttaa terapia. Kela tarjoaa nuorille aikuisille myös kuntoutusvaihtoehtoja, joita ovat esimerkiksi Oma väylä -kuntoutus ja NUOTTI-valmennus.
Jos haluat tutkimuksiin, voit varata ajan lääkärille ensikäynnille helposti verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse 02 724 8000.
