Jaksaminen voi olla koetuksella, kun loppuvuoden kiireet, pimeys ja työelämän epävarmuus horjuttavat mielen hyvinvointia. Haitalliseen stressiin voi kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan ja tarvittaessa tukeutua työterveyshuoltoon, muistuttaa Lääkärikeskus Karhulinnan työterveyspsykologi Kaisa-Maria Tuuha.
Samalla kun monella työpaikalla valmistaudutaan vuoden viimeisiin työponnistuksiin, pimeä vuodenaika houkuttelisi lepoon ja vetäytymään omiin oloihin. Ristiriita voi olla suurikin ihmisen luontaisen rytmin ja työelämän vaatimusten välillä. Työelämän epävarmuudet vaikuttavat moniin meistä suoraan tai välillisesti, jolloin työ- ja yksityiselämä voivat alkaa tuntua raskaammilta kuin aiemmin.
On normaalia reagoida epävarmuuteen, pimeyteen ja raskaisiin työponnisteluihin huoliajatuksilla, mielialan hetkellisellä laskulla tai kehon ylivireydellä. Mieli askartelee erilaisten ajatusten parissa eikä uni tule, vaikka olisi aivan väsynyt. Sosiaaliset kontaktit saattavat vähentyä ja mieleiset harrastukset jäädä, kun energia menee elämästä selviämiseen.
Kun huomaa itsessään kuormituksen merkkejä, on hyvä pysähtyä miettimään, mihin suuntaan haluaisi omaa elämäänsä viedä. Onko mahdollista vähentää kuormittavia tekijöitä? Entä lisätä elämään hyvää mieltä tuovia asioita? Jos työt mietityttävät vapaa-ajalla paljon, voiko työtä muokata tai voiko tilanteesta puhua esihenkilön tai työporukan kanssa? Onko vapaa-ajalla riittävästi mielekästä sisältöä tasapainottamaan työelämää?
Haitallisen stressin merkit
Jatkuva epävarmuus, uupumus ja haitallinen stressi antavat esimerkiksi tällaisia merkkejä:
- asioiden unohtelu
- ilon katoaminen
- tunne siitä, ettei mikään työmäärä riitä
- liiallinen vastuunkanto omassa ajattelussa
- vaikeus irrottaa ajatukset työstä tai muusta stressiä aiheuttavasta tilanteesta
- jaksaminen ja kiinnostus vähenevät myös vapaa-ajalla
Jatkuessaan uupumus voi johtaa masennukseen, jonka tunnistaa esimerkiksi kiinnostuksen menettämisestä, aloitekyvyttömyydestä, alakuloisuudesta tai ärtyisyydestä. Koska näihin ajaudutaan yleensä vähitellen, voi olla vaikea huomata muutosta omassa mielialassaan. Joskus läheinen saattaa huomauttaa muuttuneesta olemuksesta, ajattelutavasta tai puheen sisällöistä.
Haasteita tulee aina, mutta resilienssi auttaa
Resilienssi on psyykkistä joustavuutta ja kestävyyttä, joka auttaa luovimaan haastavissa tilanteissa ja näkemään tulevaisuudessa muutoksen mahdollisuuksia. Resilienssiin vaikuttavat niin biologiset kuin ympäristötekijätkin, muun muassa kasvuympäristö ja nykyiset olosuhteet. Jokainen voi kuitenkin vahvistaa resilienssiään lähtökohdistaan riippumatta.
Tärkein keino on itsestään huolehtiminen. On hyvä määritellä itselle hyvinvointia tuottavat asiat ja hakeutua aktiivisesti näiden pariin. Ajattele, että olet huolenpidon arvoinen. Myös läheisillemme on arvokasta, että pidämme itsestämme huolen.
Resilienssiä vahvistavat kokemukset ja muistot siitä, että on aiemminkin ollut haastavissa tilanteissa ja selvinnyt.
Toiseksi resilienssiä vahvistavat kokemukset ja muistot siitä, että on aiemminkin ollut haastavissa tilanteissa ja selvinnyt. Kun aktivoit tietoisesti omia muistojasi pärjäämisen kokemuksista, käännät ajatustasi selviämiseen. Ihminen on laumaeläin: haastavasta tilanteesta kannattaa puhua avoimesti luotettaville ihmisille. Myötätunnon saaminen lievittää stressiä ja kasvattaa uskoa tilanteen selviämiseen tavalla tai toisella.
Jaksaminen paranee yhteistyöllä
Monet työnantajat ja esihenkilöt rohkaisevat työntekijöitä kertomaan oman elämän kuormittavista tilanteista, varsinkin jos ne vaikuttavat työntekoon. Tätä voisi kuitenkin aina tukea enemmän. Jokainen voi joutua yllättäen ja tahtomattaan tilanteisiin, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämään. Tärkeää on, että työnantaja suhtautuu arvostuksella ja ymmärryksellä saamaansa luottamukseen, kun työntekijä kertoo haastavasta tilanteestaan.
Jos työn muokkaukset ovat mahdollisia, työnantajan on syytä tarjota niitä aktiivisesti. Työntekijä saattaa ajatella, ettei halua olla vaivaksi, vaikka muokkaukset auttaisivat työkyvyn ylläpitämisessä. Jos tilanne vaikuttaa työntekoon, työnantajan on syytä ohjata ja kannustaa hakeutumaan työterveyshuollon arvioon. Kaikkien etu on, että työntekijän terveydentila ja työkyky arvioidaan ja hoidetaan mahdollisimman oikea-aikaisesti.
Oma suhtautuminen tilanteeseen voi muuttua vähitellen, kun sitä tarkastelee ulkopuolisen kanssa. Jos oma pohdinta ja muutokset eivät tunnu auttavan tai niitä on mahdoton tehdä, voi olla hyödyllistä miettiä asiaa yhdessä työterveyspsykologin tai muun ammattilaisen kanssa. Työterveyshuollon palveluihin voi ja kannattaa hakeutua varhain, mutta tärkeintä on hakeutua avun piiriin missä tahansa vaiheessa, jos huomaa sitä tarvitsevansa. Yleensä asioissa päästään eteenpäin, epävarmuus helpottaa ja tilanteet selkiytyvät, vaikka sitä ei olisi aluksi uskonut.
