Toimintaterapiavastaanotolla tuetaan ja edistetään asiakkaan toimintakykyä arvioimalla apuvälineiden tarvetta sekä ohjaamalla erilaisissa kuntoutushoidoissa.
Lääkärikeskus Karhulinnan toimintaterapeutti Venla Nordström on erikoistunut käden kuntoutukseen. Toimintaterapiaan tullaan erilaisten käden ongelmien vuoksi. Käden toiminnassa voi olla rajoitteita, jolloin käsi ei esimerkiksi mene nyrkkiin tai käteen on jäänyt vaivaksi kipuja tai tunnottomuutta.
– Vastaanotolle tullaan tyypillisesti käsikirurgin, fysiatrin tai työterveyslääkärin lähetteellä, kun asiantuntija on katsonut toimintaterapian olevan hyväksi käden kuntoutumisen kannalta.
Toimintaterapiassa hoidetaan niin neurologisia, traumaperäisiä kuin leikkauksen jälkeisiä käden ongelmia. Ensimmäisellä käynnillä tutustutaan asiakkaan lähtötilanteeseen haastatellen, jotta kuntoutuksessa voidaan huomioida kaikki käden toimintaan liittyvät arjen haasteet.
– Vaiva tulee usein muutamalla käynnillä kuntoon, mutta toisinaan erityisen haastavissa tilanteissa tarvitaan pidempiä, jopa vuosien mittaisia hoitojaksoja, Nordström kertoo.
Monenlaisia kuntoutusmenetelmiä
Kättä voidaan kuntouttaa eri menetelmin. Käden liikkeitä parannetaan erilaisilla hienomotorisilla harjoituksilla, jotka edellyttävät käden pienten lihasten hallintaa.
Käden kuntoutuksessa käytetään myös peiliterapiaa, jossa peilin avulla pyritään huijaamaan aivoja uskomaan, että vaivattomasti toimivia käsiä on kaksi. Peiliterapiaa käytetään yleisesti kiputilojen hoitoon.
– Peilin avulla saadaan aivot luulemaan, että käsi toimii normaalisti. Usein se myös alkaa todella toimia niin, Nordström kertoo.
Yliherkkää tuntoaistia voidaan karaista esimerkiksi monipuolisella vehnäterapialla, jossa kädet upotetaan vehnänjyvillä täytettyyn astiaan ja tehdään erilaisia liikeharjoituksia.
Asiakkaan tilannetta mietitään aina kokonaisuutena.
– Samalla kun jyvät stimuloivat tuntoaistia, ne vähentävät turvotusta, antavat lihaksille vastusta ja auttavat vahvistamaan käsien lihaksia ja parantamaan nivelten liikkuvuutta, Nordström kuvailee.
Käsileikkauksen jälkeen vastaanotolla voidaan huolehtia myös käden yksilöllisestä lastoituksesta sekä leikkausarven hoitamisesta.
Tavoitteena arjen omatoimisuus
Toimintaterapeutti arvioi vastaanotollaan käden toimintakyvyn lisäksi asiakkaan työkykyä ja mahdollisia apuvälinetarpeita. Yhdessä pohditaan, miten koti- tai työympäristöä ja rutiineja voidaan muokata niin, että voi olla mahdollisimman omatoiminen.
– Usein koti- ja työarki saadaan sujumaan pienapuvälineiden ja uusien toimintamallien avulla. Tarvittaessa konsultoin työterveyslääkäriä, käsikirurgia, fysiatria tai fysioterapeuttia, Nordström toteaa.
Asiakkaan tilannetta mietitään aina kokonaisuutena. Jos esimerkiksi päätetyöskentely aiheuttaa jatkuvaa kipua, töissä voidaan tarvita ergonomisempaa hiirtä ja parempaa työasentoa. Kotona taas voidaan tarvita vaikkapa pystykahvaista leipäveistä.
Nordströmin mielestä parasta kuntoutusta on, kun asiakas ottaa kuntoutumisen myös omaksi asiakseen.
– Tavoitteenani on tehdä itseni tarpeettomaksi, Nordström summaa.
